Työdynamon vinkit turnausväsymyksen taklaamiseen

”Jos ajattelet myönteisesti joka päivä, teet lujasti töitä, pyrit olemaan paras versio itsestäsi, ympäröit itsesi inspiroivilla ihmisillä, etkä ikinä anna periksi, niin ei ole mitään rajoja sille, miten perusteellisesti voit palaa loppuun.”

Yllä oleva teksti on lainaus psykologian professorilta Svend Brinkmannilta. Meihin on iskostunut hyvin vahvasti ylisuorittamisen kulttuuri, jossa työtä tehdään aatoksella ”Jumala armahtaa, minä en”. Olemme kolmatta kertaa maailman onnellisin kansa, mutta työpaikoilla voidaan silti huonosti. Lähes neljäsosa työikäisistä kokeekin työuupumuksen oireita ja työpahoinvoinnin hinta on 41 miljardia joka vuosi!

Nainen, jonka pää on muuttunut sumuksi

Etätyön myötä tulleet uudet haasteet ovat kiistatta ajankohtainen ja meitä useampia puhuttava aihe. Kun kysyn valmennuksissa ja koulutuksissa ihmisiltä, millaiset sanat kuvastavat heidän työtään, vastaukset ovat aina samoja: kiire ja stressi. Työn aiheuttama stressi, työyhteisön ristiriidat, työelämän jatkuvat muutokset ja vaatimusten kasvu vaikuttavat elämäämme – halusimme tai emme.

”Tuntuu, etten enää ehdi keskittyä kunnolla mihinkään enkä ajatella edes ajatuksiani loppuun asti.”
”Alituinen riittämättömyyden tunne syö työniloa ja kiire tuntuu fyysisenä puristuksena rintakehässä.”

Stressin taustalla vaikuttavat monet syyt

Stressin tunteen ja väsymisen taustalla on usein, että työtä on yksinkertaisesti liikaa, ja sitä tehdään liian yksin. Työkulttuurissamme arvostetaan työn raskaan raatajia ja kiireisiä ihmisiä. Se, jolla ei ole kiire, on laiska tai hyödytön. Stressin tunteeseen ja uupumukseen vaikuttavat myös työntekijän omat henkilökohtaiset korkeat tavoitteet ja voimakas velvollisuudentunto.

Nyt koronan ja etätyön vuoksi stressiä aiheuttavat myös työn ja vapaa-ajan rajan hämärtyminen ja jatkuva multitaskaaminen, jossa aivoja on vaikea kytkeä off-asentoon missään vaiheessa vuorokautta. Tämän lisäksi media ja some ovat täynnä ohjeita ja neuvoja, miten olla ”oman elämänsä sankari”, ”näin kesytät kaaoksen” ja miten ”oikea ruokavalio voi vaikuttaa suolistoon ja sitä kautta tunne-elämään”. Nämä hyvää tarkoittavat selfhelp-ohjeet saattavat toimia hyvänä innoittajana, antavat hyvän tsempin päivään ja paljonkin tukea hyvinvoivalle ihmiselle. Jo valmiiksi kuormittuneille ne vain valitettavasti lisäävät painetta ja epäonnistumisen tunteita.

Kun psyyke on kovilla, unohda chia-puuro ohjeet ja kaikki selfhelpit ja sen sijaan, että teet itsellesi tehtävälistoja asian ratkaisemiseksi, laske kierroksia, karsi tekemistä, keskity rutiineihin ja vahvista vuorovaikutusta.

Miten puhut itsellesi?

Lehdet ovat kirjoittaneet viime päivinä, miten korona-aika on lisännyt mielenterveyden tukipalveluiden kysyntää ja stressi on noussut tärkeimmäksi syyksi työntekijöiden poissaoloihin. Stressiä on pyritty torjumaan monin tavoin. Yhtenä keinona on maailmalta Suomeenkin rantautuneet Slow- ajattelu ja Mindfulness, jotka ovat nostaneet esille tietoisuustaidot, hidastamisen tarpeen sekä laittanut elämän ja työelämän arvot uudelleentarkastelun kohteeksi.

Itse suosittelisin kiinnittämään huomiota siihen, miten puhut itsellesi. Stressipuhe on usein päänsisäistä puhetta, josta ei oikeasti ole sinulle mitään hyötyä. On joskus hyvä tarkastella, miten puhut itsellesi? Miksi miettisit asioita, joille et voi tehdä mitään tai miksi stressata sellaisesta, josta ei vielä tiedä mitään? Me elämme ajattelun kulttuurissa, mikä on moneltakin osa upea asia, mutta saattaa myös aiheuttaa ihan turhaa kuormitusta aivoille ja mielelle.

Katja Gustafsson

Kuormittuneelle mielelle suosittelen rutiineja, armollisuutta itseään kohtaan, vakauttavaa vuorovaikutusta ja hoivaa itseltä. Kokeile pitää yksi päivä, jolloin et yliajattele ja suorita mitään ja tunnustele päivän päätteeksi, miltä sellainen päivä tuntuu mielessä ja kehossa?

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä ja kysy lisää.

Katja Gustafsson
CEO
Työdynamo Oy